Mitä tilalle?

Asevelvollisuuden poistaminen ei tarkoita armeijan lakkauttamista. Ilman asevelvollisuuttakin on mahdollista kouluttaa tarpeellinen määrä vapaaehtoisia varusmiehiä. Kansalaisaloite ei ota kantaa siihen, pitäisikö varusmiesten määrää muuttaa nykyisestä. Tällä hetkellä asepalveluksen suorittaa noin 36% ikäluokasta (tai 68% miesikäluokasta).

Aloite siis jättää maanpuolustuksen asiantuntijoille mahdollisuuden toteuttaa puolustus parhaaksi näkemällään tavalla, kuitenkin ilman epätasa-arvoista pakkotyötä.

Kansalaisaloitteen järjestötukijoista Vihreä miesliike ja Sadankomitea ovat julkaisseet omat maanpuolustusmallinsa. Melkein kaikki Euroopan valtiot ovat käytännössä luopuneet asevelvollisuudesta. Alempana on tietoa myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan tavoista toteuttaa puolustus vapaaehtoisuuteen pohjautuen.


VIHREÄ MIESLIIKE: Kustannusneutraali ja iskukykyinen reservipohjainen ammattiarmeija


Vihreä miesliike katsoo, että yleinen asevelvollisuus vaarantaa Suomen puolustuskyvyn: se on kallis, tehoton ja epätasa-arvoinen järjestelmä. Vimili julkisti keväällä 2011 oman yksityiskohtaisen ja armeijan piiristä kiitosta ja kiinnostusta herättäneen yksityiskohtaisen armeijamallinsa. Malli perustuu vapaaehtoiseen asepalvelukseen, johon osallistuu vuosittain noin 8 000 nuorta. Nämä saavat verrattain hyvää palkkaa sekä palveluksensa että reservissä olon ajan.

Sodanajan reservin koko on 140 000 sotilasta. Näistä 52 000 palvelee operatiivisessa reservissä, joka on nopeasti mobilisoitavissa. Armeijan varustuksesta ja toimintakyvystä pidetään nykyistä parempaa huolta. Varustemenot jokaista reserviläistä kohden kolminkertaistetaan nykyisestä, ja kertausharjoitusten määrä nousee nykyisestä keskimäärin kuudesta päivästä yli 200 päivään reserviläisuran aikana. Sotilas on reservissä 40-vuotiaaksi asti ja ansaitsee uransa aikana keskimäärin noin 63 000 euroa (nykyisin päivärahoja 2 300 euroa).

Vimilin mallissa puolustusbudjetti jonkin verran kasvaa, mutta kun työvoimaa vapautuu työelämään, tämä tuo valtion budjettiin vuositasolla noin 200 miljoonaa euroa. Vihreän miesliikkeen sivuilla on tarkat tiedot mallista, siihen liittyvät laskut sekä excel-tiedosto, jolla kuka tahansa voi kokeilla omia laskelmiaan armeijasta ja sen kustannuksista.

Lisätietoja:
http://www.vihreamiesliike.fi/wp-content/uploads/2011/04/Vimili_armeijamalli_esitys.pdf
http://www.vihreamiesliike.fi/wp-content/uploads/2011/04/Vimili_Armeijamalli.pdf
http://www.vihreamiesliike.fi/wp-content/uploads/2011/04/Vimili_armeijamallin_HTV_metodologia.pdf
http://www.vihreamiesliike.fi/?p=39
Vimilin mallin Facebook-sivut


SADANKOMITEA: Vapaaehtoinen hyvin koulutettu armeija


Sadankomitea julkaisi laajojen keskustelujen ja seminaarien pohjalta oman mallinsa tulevaisuuden maanpuolustuksen järjestämiseksi.Suomalainen maanpuolustus kaipaa kipeästi uudistamista. Sadankomitean linjaamat uudistustarpeet voidaan kiteyttää kahdeksaan kohtaan:
1. Asevelvollisuudesta on luovuttava ja siirryttävä vapaaehtoiseen asepalveluun.
2. Nykyisiin uhkiin vastaa mainiosti 50 000 sotilaan armeija, joista 8 000 on palveluksessa rauhan aikana.
3. Siviilipalvelus voidaan lakkauttaa eikä totaalikieltäytymisestä enää rangaista.
4. Tasa-arvo on ulotettava armeijaan.
5. Armeijan tehtävät ovat kotimaan puolustaminen ja kansainväliset rauhanturvatehtävät. Nato-jäsenyyttä ei tarvita kumpaankaan.
6. Kutsunnoista tulee luopua ja vapaaehtoiset hakeutuvat koulutukseen yhteishaun kautta.
7. Puolustusmenot supistuisivat kolmanneksen, työurat pitenisivät ja Sadankomitean mallin positiiviset vaikutukset kansantalouteen olisivat noin kolme miljardia vuodessa.
8. Nämä linjaukset voidaan toteuttaa kymmenen vuoden siirtymäajalla.

Lisätietoja:
http://www.sadankomitea.fi/sites/sadankomitea.fi/files/sadankomitean_malli_tulevaisuuden_maanpuolustuksesta.pdf


MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU: Kannustava vapaaehtoisuus


Maanpuolustuskorkeakoulu esitteli vuonna 2014 julkaistussa "Yleisesikuntaupseerikurssi 56: Joukko vaihtoehtoja Puolustusvoimien tulevaisuuteen 2030" -työpaperissa vapaaehtoisuuteen perustuvan maanpuolustusmallin (s. 83-87).

Maanpuolustuskorkeakoulun mallissa asevelvollisuus nimellisesti säilyy, mutta asepalvelus "myydään" kaikilla koulutustasoilla niin hyvin, että koulutettavia saadaan houkuteltua tarpeeksi. Miehistön koulutus kestää 6 kuukautta, johtajien ja erikoishenkilöiden 12 kuukautta. Asepalveluksesta kieltäytyvät joutuvat suorittamaan vain lyhyen, kestoltaan 1-8 viikon mittaisen turvallisuuskoulutuksen, joka ei ole rangaistuksenomaisen pitkä.

Aseellisen koulutuksen saa vuosittain 8 000–10 000 henkilöä, joista muodostetaan 100 000 sotilaan vahvuinen reservi. Asepalveluksen suorittaneet kuuluvat reserviin 15 vuotta koulutuksen päättymisestä. Reserviläisajan päätyttyä reserviläinen voi halutessaan olla osana paikallispuolustuksen joukkoa. Varusmiehille maksettava päiväraha on työttömyyskorvauksen peruspäivärahan luokkaa. Peruspäivärahan suuruus on n. 33 euroa/päivä, joten päiväraha nousisi huomattavasti nykyisestä 5 eurosta. Pidempään palveleville erikois- ja johtajakoulutettaville korvaus on kaksinkertainen

Maanpuolustuskorkeakoulun mukaan vapaaehtoisuus mahdollistaa periaatteessa, että varusmieheltä voidaan vaatia enemmän, koska palveluksessa ei enää olla vankeustuomion uhalla valtiolle suoritettavassa ”pakkotyössä.” Palveluksen järjestämistä ei samaan tapaan rasita nykyisin vallitsevat käytännöt, joihin on jouduttu turvautumaan yleisen asevelvollisuuden suosion ylläpitämisen nimissä. Toimiessaan malli tuottaa nykyistä ammattitaitoisempia ja motivoituneempia sodan ajan joukkoja.

Lisätietoa:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/99054/Yleisesikuntaupseerikurssi%2056.pdf


RUOTSI: Pieni vapaaehtoisarmeija kansainvälisiin tehtäviin


Ruotsi muutti asevelvollisuuslakiaan kesällä 2010. Tätä ennen Ruotsissa koulutettiin noin 50 % miesikäluokasta (noin 25 000), mutta uudistuksen jälkeen vain noin 10 % eli 5 000.

Kutsuntakirje lähetetään koko ikäluokalle sukupuoleen katsomatta. Jokainen saa salasanan netissä olevaan kyselylomakkeeseen, jossa kysytään mm. halukkuudesta astua palvelukseen. Jos vastaaja ei halua palvelukseen, tästä ei koidu seuraamuksia. Halukkaat (vuosittain noin 25 000) kutsutaan moniportaiseen valintatilaisuuteen, johon kuuluu mm. erilaisia testejä. Niiden perusteella valitaan tarvittava määrä palvelukseen ja näille määrätään tarkka tehtävä ja joukko-osasto.

Lisätietoa:
http://yle.fi/uutiset/suomi_on_yksin_euroopan_asevelvollisuuskartalla/6828285
http://defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf, s. 155-6
http://www.forsvarsmakten.se/upload/dokumentfiler/publikationer/swedish-armed-forces-2009.pdf


TANSKA: Nimellinen asevelvollisuus, käytännössä vapaaehtoinen palvelus


Ruotsin tapaan myös Tanskassa koulutetaan vuosittain noin 5 000 varusmiestä (noin 13 % miespuolisesta ikäluokasta). Valintatapa on kuitenkin erilainen ja nimellisesti Tanskassa on voimassa yleinen asevelvollisuus. Jokainen 18-vuotias tanskalaismies osallistuu kutsuntoihin. Ikäluokasta noin 45 % vapautetaan lääketieteellisin perustein. Loput voivat joko kieltäytyä tai hakea armeijaan, jolloin nämä saavat myös itse valita, missä joukko-osastossa palvelevat. Mikäli hakeneiden määrä ei riitä täyttämään tarvittavaa kiintiötä, arvotaan kieltäytyneiden joukosta vajeen täyttävä määrä palvelukseen. Mikäli palvelukseen joutuu arvan kautta, ei pääse itse vaikuttamaan, mihin joukko-osastoon ja aselajiin päätyy. Varusmiehille tarjottavat edut ovat kuitenkin olleet niin kilpailukykyiset, että vapaaehtoisia on riittänyt palvelukseen, eikä arvontaa ole jouduttu käyttämään. Varusmiespalvelus on neljästä kahteentoista kuukauteen, ja reservin miesvahvuus on 53 507 miestä.

Lisätietoa:
http://yle.fi/uutiset/suomi_on_yksin_euroopan_asevelvollisuuskartalla/6828285
http://defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf, s. 157-8
http://cphpost.dk/news/national/government-proposes-scrapping-military-service
http://www.presseurop.eu/en/content/news-brief/263421-army-good-times-crisis


NORJA: Nimellinen asevelvollisuus, käytännössä vapaaehtoinen palvelus


Norjassa 60 000 nuoren ikäluokasta 10 000 valitaan suorittamaan asepalvelus. Palveluksen pituus on 12–19 kuukautta.

Norjassa ei käytännössä ole asevelvollisuutta, sillä vapautuksen asepalveluksesta saa anomuksesta automaattisesti. Norja lakkautti siviilipalveluksen vuonna 2011, eikä palveluksesta kieltäytyviä ole tämän jälkeen enää rangaistu.

Lisätietoa:
http://yle.fi/uutiset/norjalaisille_naisille_asevelvollisuus__meilla_on_kaikki_syy_olla_ylpeita/7529967
http://www.wri-irg.org/node/13541
http://www.bladet.no/nyheter/article5811750.ece


vino piraattipuolue miesten tasa-arvo avoin ministeriö aseistakieltäytyjäliitto edistyspuolue sadankomitea profemistimiehet vihreät naiset vihreä miesliike

Osallistu keskusteluun