UKK/FAQ

1. Miksi haluatte lakkauttaa armeijan? 
- Kansalaisaloite ei esitä armeijan lakkauttamista, ainoastaan asevelvollisuuden lakkauttamista. Aloitteella ei myöskään pyritä kumoamaan perustuslaissa säädettyä kaikkia koskevaa maanpuolustusvelvollisuutta. 


2. Miksi ette esitä yhtä selkeää vaihtoehtoa asevelvollisuusarmeijan tilalle? 
- Aloite jättää maanpuolustuksen asiantuntijoille mahdollisuuden toteuttaa puolustus parhaaksi näkemällään tavalla, kuitenkin ilman epätasa-arvoista pakkotyötä. Tukijat ja Mitä tilalle? -sivuilta voi lukea aloitteen tukijoiden malleja ja näkemyksiä maanpuolustuksen toteuttamisesta ilman asevelvollisuutta.


3. Eikö asevelvollisuus ole kuitenkin edullinen ratkaisu, sillä asevelvollisille ei tarvitse maksaa palkkaa? 
- Asiat eivät halpene sillä, että niiden kustannukset sälyttää jonkun muun maksettavaksi. Asevelvollisuuden kuluista ison osan maksavat varusmiehet itse ja heidän vanhempansa konkreettisina kuluina. Lisäksi julkinen talous maksaa osan viuluista vähentyneinä verotuloina. Vastaavalla logiikalla vanhustenhoidon tai katujen puhtaanapidon voisi hoitaa näennäisen edullisesti niin, että määrättäisiin vapausrangaistuksen uhalla joka vuosi 20 000 ihmistä tekemään ilmaiseksi nämä työt. Lisää tietoa asevelvollisuuden kansantaloudellisista kustannuksista löytyy Faktaa-sivulta.


4. Jos kaikille reservissä oleville sotilaille maksetaan kuukausipalkkaa kokopäiväisestä työstä, niin miten on taloudellisesti mahdollista ylläpitää nykyisen suuruista reserviä? 
- Kaikille reservissä oleville ei tarvitse maksaa kokopäiväistä kuukausipalkkaa, vaan palkkaa voidaan maksaa vain varusmiespalveluksen ja kertausharjoitusten ajalta. 


5. Eikö kannattaisi säätää asevelvollisuus pakolliseksi myös naisille, jotta tasa-arvo toteutuisi?
- Asevelvollisuuden ulottaminen myös naisia koskevaksi korjaisi nykymallin epätasa-arvoisuuden mutta kaksinkertaistaisi pakkotyön ihmisoikeusongelmineen. Sen lisäksi Puolustusvoimilla ei tälläkään hetkellä ole varaa järjestää varustusta tai kertausharjoituspäiviä kaikille varusmiespalveluksen suorittaneille. Jo nyt koulutetaan vuosittain tuhansia varusmiehiä, joille ei ole sijoitusta sodanajan joukoissa. Varusmiesten koulutusmääriä onkin vähennetty valikoivuutta lisäämällä. Asevelvollisuuden laajentaminen naisia koskevaksi lisäisi koulutuskustannuksia ja pahentaisi resurssipulaa entisestään. Se olisi myös kansantaloudellisesti kallista viivyttäessään naisten pääsyä työelämään.


6. Entä jos naiset velvoitettaisiin tasa-arvon nimessä suorittamaan asevelvollisuuden sijasta kansalaispalvelus?
- Sekin kaksinkertaistaisi ihmisoikeusongelmat, eikä miesten aseistaminen ja naisten sijoittaminen huoltojoukkoihin edes edistä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kansalaispalvelutyön tuottavuus on yleensä matala, joskus negatiivinen. Naisten pakottaminen matalan tuottavuuden työhön laskisi Suomen kokonaistuottavuutta ja siten kaikkien suomalaisten elintasoa. Tehotonta pakkotyötä on viisaampaa vähentää kuin lisätä.


7. Koska naiset joutuvat synnyttämään, eikö ole reilua että miehilläkin on jokin velvollisuus? 
- Olisi väärin säätää laissa kellekään synnytyspakkoa tai muuta pakkotyötä, ja moni nainen valitseekin tietoisesti olla synnyttämättä. Myös yksinhuoltajaisiä pakotetaan yhä armeijaan. Tällaiset epäkohdat loppuisivat lakkautettaessa asevelvollisuus, samoin rajatapausten ongelmat.


8. Emmekö ole velkaa sotiemme veteraaneille sen, että säilytämme asevelvollisuuden? 
- Sotaveteraanit taistelivat sen puolesta, että suomalaiset saisivat elää vapaina. Emme ole heille velkaa pakkotyötä, jolla vähennetään toisten vapautta. Jos maata halutaan puolustaa, on myös veteraanien etu, että puolustusjärjestelmä on rakennettu tehokkaaksi eikä tehottomaksi. Muutenhan olisimme yhtä hyvin velkaa sotiemme veteraaneille sen, että torjuisimme yhä panssarivaunuja koivuhaloilla, teknologian kehittymisestä piittaamatta.


9. Saataisiinko vapaaehtoisista koostuvaan armeijaan enää kyvykästä ainesta, vai menisivätkö sinne vain sellaiset, joilla ei ole parempaakaan tekemistä? 
- Jos armeijaan halutaan tiettyihin erityistehtäviin sopivia ihmisiä, kannattaa näille maksettavaa korvausta nostaa sen sijaan, että palvelukseen rekrytoidaan pakottamalla. Korkeamman korvauksen ansiosta tehtäviin löytyy enemmän hakijoita, ja näistä on mahdollista valita sopivimmat. 


10. Eikö ns. Siilasmaan raportissa todettu asevelvollisuuden olevan ammattiarmeijaa kustannustehokkaampi vaihtoehto?
Siilasmaan raportti vertaa asevelvollisuuden kustannuksia ammattiarmeijaan, joka on muodostettu 60 000 - 250 000 kokopäiväisestä ammattisotilaasta. Asevelvollisuuden vertailukelpoinen vaihtoehto olisi kuitenkin vapaaehtoisista varusmiehistä muodostettu reserviläisarmeija, johon esimerkiksi Vihreän miesliikkeen ja Sadankomitean vaihtoehtoiset maanpuolustusmallit perustuvat.

Siilasmaan raportin kansantaloudellinen tarkastelu perustuu VATT:n Juha Honkatukian tekemiin laskelmiin, mutta raportista on kuitenkin jätetty pois Honkatukian laskelmiinsa lisäämä huomio: "On korostettava, että tutkimuksessa tarkastellut vaihtoehdot eivät ole puolustuskyvyn suhteen yhteismitallisia, eikä tutkimuksen perusteella voida vielä esittää kustannustehokkainta tapaa esimerkiksi nykytasoisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi."

Siilasmaan raportin väite, jonka mukaan asevelvollisuus olisi kustannustehokas maanpuolustusratkaisu, ei siis perustu tutkimustietoon, vaan on raportin kirjoittajien oma mielipide.


11. Eikö asevelvollisuus ole verrattavissa oppivelvollisuuteen?
Oppivelvollisuus ja asevelvollisuus eivät ole vertailukelpoisia, sillä oppivelvollisuuden avulla turvataan oppivelvollisille hyödylliset tiedot ja taidot, joita he eivät alaikäisinä muuten ehkä ymmärtäisi hankkia. Asevelvollisuus taas on epäreilu tulonsiirto varusmiehiltä kaikille muille kansalaisille, jotka varusmiesten maanpuolustuskykyä nostavasta palveluksesta hyötyvät.

Asevelvollisuus olisi vertailukelpoinen 40-50-vuotiaille naisille säädettyyn vanhustenhoitovelvollisuuteen, joka määräisi naiset muuttamaan vuodeksi vanhainkotien takahuoneisiin yhteismajoitukseen ja hoitamaan vanhuksia viiden euron päiväpalkalla.


12. Eikö asevelvollisuus ole edullinen ratkaisu silloin kun vaadittava reservi on väkilukuun suhteutettuna suuri?
Taloustieteilijät ovat yleisesti sitä mieltä, että mikäli koko ikäluokalle tulee antaa maanpuolustuskoulutus, ei vapaaehtoismalli tuottaisi asevelvollisuuteen verrattuna säästöjä. Suomessa kuitenkin vain n. 36% koko ikäluokasta (ja 68% miesikäluokasta) suorittaa palveluksen tällä hetkellä.

Birchenall vertailee tutkimuksessaan asevelvollisuuden kustannuksia tilanteissa, joissa koko ikäluokasta 0-40% suorittaa asepalveluksen. Tutkimuksessa todetaan että vastoin yleistä käsitystä vapaaehtoismalli tulee kansantaloudelle sitä edullisemmaksi, mitä suurempi osa ikäluokasta (vaihteluvälillä 0-40%) suorittaa palveluksen. Asevelvollisuus tulee kalliiksi, sillä se lyhentää korkeapalkkaisia työuria vapaaehtoismallia enemmän.


13. Eikö asevelvollisuus takaa että armeija ei tee vallankaappausta tai toimi muuten kansalaisia vastaan?
Jos palkan maksamatta jättäminen tekee varusmiehistä isänmaallisempia tai pyyteettömämpiä, niin tällä logiikalla myös poliisien, sairaanhoitajien ja poliitikkojen isänmaallisuutta ja palvelualttiutta voitaisiin kasvattaa jättämällä heidän palkkansa maksamatta. Kuitenkin mm. puoluetukia perustellaan sillä, että ilman niitä poliitikoilla olisi liian suuri houkutus lähteä ajamaan heille rahaa lahjoittaneiden etua.

Professori Panu Poutvaara kirjoittaa asevelvollisuuden demokratiaa turvaavasta vaikutuksesta seuraavasti:

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980). Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista."


14. Eikö armeijan kuntoa kohottava vaikutus ole kuitenkin varusmiehille hyväksi?
Varusmiesten kunnon kohottaminen ei kuulu Puolustusvoimien virallisiin tehtäviin, joita ovat sotilaallinen maanpuolustus, muiden viranomaisten tukeminen sekä kansainvälinen kriisinhallinta.

Tuula Tähtisen vuonna 2007 julkaistua väitöskirjaa varten tutkittujen Pohjan Prikaatin varusmiesten paino nousi palveluksen aikana 4,6 kg, ja lipideissä ja insuliinissa tapahtui monia terveydelle haitalliseen suuntaan johtavia muutoksia. Varusmiesten munkkien kulutuskertojen määrä nousi varusmiespalveluksen aikana 166 %, viinerien ja muiden kahvileipien 119 %, sokeroitujen virvoitusjuomien 43 %, oluen 24 % ja pizzojen 14 %.


15. Eikö pakollinen asepalvelus kehitä kurinalaisuutta, yhteisöllisyyttä ja muita hyödyllisiä taitoja?
Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan Argentiinassa asepalvelukseen arpomalla pakotettujen todennäköisyys tehdä rikoksia myöhemmässä elämässä on ollut korkeampi kuin palveluksesta arvan perusteella vapautettujen. Asepalvelukseen pakotettujen menestys työelämässä on taas ollut vapautettuja heikompi. Arpominen tekee ryhmistä tieteellisesti vertailukelpoisia toisin kuin Suomessa, jossa palveluksesta vapautetaan mm. mielenterveysongelmien vuoksi.

Ne varusmiehet, jotka haluavat kehittää kurinalaisuuttaan, yhteisöllisyyttään tai muita asepalveluksessa opittavia taitoja, voivat kehittää niitä myös asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen hakeutumalla vapaaehtoiseen palvelukseen. Asepalvelukseen pakottaminen ei siis ole edellytys näiden taitojen oppimiselle.


16. Voiko asevelvollisuus olla huono järjestelmä, jos enemmistö suomalaisista kuitenkin kannattaa sitä?
Asevelvollisuus syrjii vankeusrangaistuksen uhalla palkatonta maanpuolustustyötä tekeviä nuoria miehiä ja toisaalta hyödyttää kaikkia muita kansalaisia, joiden ei tarvitse maksaa varusmiesten palkkoja veroissaan. Koska nuoret miehet ovat yhteiskunnassa vähemmistö, heitä on helppo sortaa enemmistödemokratiassa.

1900-luvun alkupuolella rotulaeilla oli enemmistön tuki Yhdysvalloissa, mutta se ei tehnyt laillisesta rotusyrjinnästä moraalisesti yhtään sen hyväksyttävämpää.


17. Mihin perustuu väite jonka mukaan asevelvollisuus rikkoo perustuslakia?
Suomen perustuslain kuudennen pykälän mukaan kansalaisia ei tule ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan mm. sukupuolen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Asevelvollisuus ei kuitenkaan koske naisia tai Jehovan todistajia. Jos tavallinen laki, kuten nykyinen asevelvollisuuslaki, on ristiriidassa perustuslain kanssa, tulisi ensisijaisesti noudattaa perustuslakia.


18. Eikö asevelvollisuudesta luopuminen ole johtanut ongelmiin Ruotsissa?
Ruotsin puolustusministerin Karin Enströmin mielestä Ruotsin puolustus oli vuoden 2014 alussa paremmalla tolalla kuin vuonna 2006 ennen asevelvollisuusarmeijasta luopumista. Myös puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson on varma, että 2009 päätetty siirtyminen vapaaehtoiseen ammattiarmeijaan saadaan toteutettua kunnialla. Göransonin mukaan: "Uudistus ei missään nimessä ole epäonnistunut. On hyvin tärkeää, että ne, joilla on hyvin tiukka mielipide asiasta määrittelevät, mitä he tarkoittavat uuden organisaation valmistumisella."


19. Eikö olisi vaarallista, että aseita käyttäisivät vain ne, jotka niitä haluavat käyttää?
Poliiseilla on aseita, mutta Suomessa ei kuitenkaan ole poliisivelvollisuutta, vaan poliisina toimiminen on vapaaehtoista. Samoin Puolustusvoimien kantahenkilökunta koostuu vapaaehtoisista.

Suomessa on myös 600 000 yksityistä aseenomistajaa, jotka säilyttävät aseita yleensä kotonaan. Aseita omistamattomille kansalaisille ei silti ole nähty tarpeelliseksi säätää aseenomistusvelvollisuutta.


20. Eivätkö palveluksensa suorittaneet varusmiehet ole kuitenkin tyytyväisiä palvelusaikaansa?
Puolustusvoimien mukaan asevelvollisuus toimii, koska varusmiehet ovat loppukyselyjen mukaan tyytyväisiä palvelusaikaansa. Mielipidettä asevelvollisuudesta tulisi kuitenkin kysyä asepalveluksensa loppuun suorittaneiden lisäksi myös muilta asevelvollisilta, eli totaalikieltäytyjiltä, siivilipalvelusmiehiltä, asepalveluksessa loukkaantuneilta ja asepalveluksen muista syistä keskeyttäneiltä. Asepalvelukseen pakottaminen ei oikeastaan vaikuta niiden nuorten miesten elämään, jotka olisivat suorittaneet palveluksensa myös vapaaehtoisesti.


21. Mihin perustuu väite, jonka mukaan Suomi kouluttaa liikaa varusmiehiä?
Suomessa koulutetaan tällä hetkellä n. 25 000 varusmiestä joka vuosi. Sodanajan joukkojen koko laskee 230 000 mieheen vuonna 2015. Everstiluutnantti Mika Kerttusen mukaan 12 500 vuosittain koulutettua varusmiestä riittäisi muodostamaan 250 000 miehen vahvuiset sodanajan joukot. Samalla matematiikalla 230 000 miehen joukot voitaisiin muodostaa kouluttamalla 11 500 varusmiestä vuosittain.

Suomi siis kouluttaa yli kaksinkertaisen määrän varusmiehiä todelliseen tarpeeseen nähden. Varusmiesten liikakoulutus johtuu asevelvollisuudesta, jonka avulla Puolustusvoimat pystyy pakottamaan varusmiehiä palvelukseensa lähes ilmaiseksi. Jos varusmiesten työstä joutuisi maksamaan reilun korvauksen, olisi Puolustusvoimilla kannustin kouluttaa vain tarvittava määrä varusmiehiä.

Ilmaiset resurssit johtavat resurssien tuhlaavaiseen käyttöön. Vastaavasti jos kaupasta saisi haettua ruokaa ilmaiseksi, hamstraisivat asiakkaat ruokaa yli oman tarpeen.


22. Eikö asevelvollisuus kohota maanpuolustustahtoa?
Yksittäisen kansalaisen maanpuolustustahto riippuu myös siitä, kuinka todennäköistä on, että maata puolustaessaan kuolee tai vammautuu. Nyt Suomi tuhlaa rajallisia resurssejaan liian suuren varusmiesmäärän kouluttamiseen ja säästää materiaalihankinnoissa ja kertausharjoituksissa. Onkin suuri riski, että riittämättömästi koulutettu ja varustettu reserviläinen kuolee tai haavoittuu mahdollisessa konfliktissa. Tehottomasti järjestetty maanpuolustus siis laskee maanpuolustustahtoa.

Maanpuolustustyön arvostusta ja myös maanpuolustustahtoa nostaisi se, että varusmiehet saisivat palveluksestaan oikeudenmukaisen korvauksen. Asepalvelukseen pakottaminen vahvistaa maanpuolustustahtoa samalla logiikalla kuin pakkosyöttäminen lisää ruokahalua.


23. Hyödyttääkö varusmiesten vapautuminen työmarkkinoille Suomen taloutta, jos meillä on ennestäänkin työttömiä?
Suomen pankin julkaiseman selvityksen mukaan työn ja työpaikkojen määrä ei ole vakio, vaan pitkällä aikavälillä työn tarjonnan lisäys johtaa myös sen kysynnän kasvuun. Työn tarjonta ei siis vaikuta pitkän aikavälin työttömyysasteeseen.


vino piraattipuolue miesten tasa-arvo avoin ministeriö aseistakieltäytyjäliitto edistyspuolue sadankomitea profemistimiehet vihreät naiset vihreä miesliike

Osallistu keskusteluun