Ammattiarmeija

Mitä ammattiarmeija oikein tarkoittaa? Ammattiarmeijassa sotilaat ovat palkkaa saavia ammattisotilaita, eikä ole yleistä asevelvollisuutta. Reservissä on silloin varusmiehiä, jotka ovat suorittaneet asevelvollisuuden omasta tahdostaan. Vain vähän yli 10 % suomalaisista kannattaa tällaista ammattiarmeijaa. Maassamme vakiintunut tapa on, että armeijaan mennään heti kun on täytetty 18 vuotta tai pian sen jälkeen. Suomessa velvollisuus ase- ja siviilipalvelun suorittamisesta päättyy sinä vuonna, kun henkilö on täyttänyt 30 vuotta.

Sotilaat harjoittelevat niityllä

Ammattiarmeija perustuu vapaaehtoisuuteen

Ammattiarmeija perustuu vapaaehtoisuuteen ja siksi sen pitää olla tarpeeksi houkutteleva vaihtoehto. Tällaista mallia sovellettaessa palkkojen pitää olla keskimääräistä suuremmat ja muiden etujen riittävän hyvät. Suomi on yksi harvosta maista, joissa vielä on yleinen asevelvollisuus. Asevelvollisuuden lakkauttamisesta Suomessa on välillä käyty vilkastakin keskustelua puolesta ja vastaan. Miten Suomessa voi olla armeijassa töissä?

Sotilaalta vaadittavia ominaisuuksia ovat rohkeus ja jämäkkyys, sillä vaativimmissakaan tilanteissa ei saa jäädä sormi suuhun. Suomessa voi ensin armeijan jälkeen jäädä sopimussotilaaksi ja tällä tavalla testata haluaako jatkaa sotilasuralla. Tämän jälkeen voi pyrkiä vaikka upseerikouluun tai rauhanturvaajaksi. Sotilaan peruskunnon pitää olla hyvä ja sitä mitataan koko ajan erilaisin kuntotestein. Hyvää kuntoa täytyy myös ylläpitää.

Haluaisitko olla armeijassa töissä?

Mikäli haluaisit olla armeijassa töissä, on Suomessakin mahdollista hakea Puolustusvoimille erilaisiin tehtäviin. Vaikka varsinainen ammattiarmeija ei kuulu Suomen malliin, voi hyvin suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen halutessaan jäädä armeijaan sopimussotilaaksi. Sopimussotilas tarkoittaa sellaista henkilöä, joka työskentelee esimerkiksi tietyn joukon kouluttajana. Hänen työskentelyaikansa Puolustusvoimilla on tällöin enintään 12 kuukautta. Suoritetun varusmiespalveluksen lisäksi pitää olla tällaiseen tehtävään sopivat taidot ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Lähes aina pitää myös aliupseeri- tai reserviupseerikurssi olla suoritettuna.

Seuraava askel sotilasuralla voi olla upseerikoulu. Upseerikoulussa opitaan muun muassa sotatieteitä. Koulutus valmistelee opiskelijan vaativiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin sekä rauhan että sodan aikana. Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat saavat töitä Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta. Vaikka ammattiarmeija ei ainakaan lähiaikoina ole toteutumassa Suomessa, ei se estä hakeutumasta armeijaan töihin.

Sotilaan fyysinen kunto

Ammattisotilaalta vaaditaan erittäin hyvää fyysistä kuntoa. Sotilaan pitää pystyä marssimaan pitkiä matkoja erilaisissa sääolosuhteissa. Fyysistä suorituskykyä mitataan erilaisten kuntotestien avulla. Monet joukkuelajit, kuten jalkapallo, salibandy ja lentopallo ovat myös suosittuja tapoja ylläpitää hyvää peruskuntoa. Taakankantotesti tehdään painavia kahvakuulia kantamalla. Lihaskuntotesteissä mitataan etunojapunnerrusten, pituushypyn ja istumaannousujen yhteistulosta. Anaerobista kestävyyttä testataan myös, sillä se on taistelukentällä tärkeä ominaisuus.

Suomen asevoimat eli puolustusvoimat puolustavat Suomea sotilaallisesti erilaisia uhkia vastaan. Maamme puolustaminen on puolustusvoimien tärkein tehtävä. Sen lisäksi tehtävänä on muun muassa muiden viranomaisten tukeminen erilaisessa pelastustoiminnassa. Tehtäviin kuuluu myös turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito. Kansainvälisellä tasolla puolustusvoimat osallistuvat kansainväliseen kriisinhallintaan.

Ammattiarmeija vai yleinen asevelvollisuus?

Suomen geopoliittinen asema rajavaltiona, joka erottaa idän lännestä, ei välttämättä suosi ammattiarmeijaa. Yleistä asevelvollisuutta pidetään myös asiana, joka symboloi itsenäistä Suomea. Näitä kahta on mitattu ja verrattu myös taloudellisesta perspektiivistä, Asevelvollisuutta on niiden mukaan pidetty kannattavampana vaihtoehtona. Armeijasta kertovalla ohi on sivustolla mietitään muun muassa asevelvollisuutta ja ammattiarmeijaa.

Moni kansalaisistakaan ei haluaisi Suomeen ammattiarmeijaa, sillä nykyinen käytäntö tuntuu turvalliselta ja useimpien mielestä se on myös hyväksi havaittu. Armeijaan meno on perinne, joka jatkuu sukupolvelta toiselle. Kaikkia armeijan käyneitä myös yhdistää armeijatarinat.

Mikäli haluaa testata kansainvälisiä tehtäviä armeijan saralla, voi hakeutua rauhanturvaajaksi. Rauhanturvaajana pääsee auttamaan rauhan saavuttamista ja parantamaan kriisialueiden oloja. Tehtävään voi hakea sekä miehet että naiset. Vaatimuksena on suoritettu varusmiespalvelus. Monessa Euroopan maassa on ammattiarmeija, mutta siltä pohjalta on vaikea lähteä vertailemaan ammattiarmeijan tai yleisen asevelvollisuuden paremmuutta. Vapaaehtoisuuteen perustuva armeija saattaa joissakin maissa olla hyväksi todettu malli.