Ukrainan sota tämän hetkinen muistuttaa paljon niitä tapahtumia, jotka tapahtuivat Suomessa toisen maailmansodan aikana. Tuolloin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja uhkasi tosissaan maamme itsenäisyyttä. Aivan samalla tavalla Venäjä pyrkii tällä hetkellä horjuttamaan Ukrainaa ja kyseenalaistamaan sen itsenäisyyden. Ei siis mikään ihme, että Ukrainan tapahtumat kiinnostavat erityisesti Suomessa.
Mistä Ukrainan sota sai alkunsa?
Konfliktin juuret ovat tietysti pitkällä historiassa, sillä alkujaan Ukraina itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991. Monet pitävät tätä alkusyynä siihen, miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan lopputalvesta vuonna 2022. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Neuvostoliiton hajoaminen oli geopoliittinen katastrofi, jota hän nyt pyrkii ratkaisemaan. Monet pitävät sodan keskeisenä syynä sitä, että Venäjä haluaisi palata suurvallaksi sekä sitä, että Ukraina toimisi eräänlaisena puskurivyöhykkeenä Venäjän turvallisuuden kannalta.
Sodan ensimmäiset vaiheet käytiin jo vuonna 2014, jolloin Venäjä kaappasi Krimin ja osia Itä-Ukrainasta. Tämän jälkeen on käyty pitkään jo tietynlaista asemasotaa, joka puhkesi laajemmaksi Venäjän aloitettua suurempi hyökkäys helmikuussa vuonna 2022. Alkuun Venäjä pääsi yllätyksen turvin etenemään jopa Kiovan porteille saakka, mutta kärsi samalla suuria tappioita ympäri Ukrainaa.
Ukrainan sota on ennen kaikkea inhimillinen kärsimysnäytelmä, josta kärsivät kaikki. Monet länsimaat ovatkin kyseenalaistaneet Putinin toiminnan, ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Venäjä eristetään muusta maailmasta lähes täysin. Tällä on suuret vaikutukset myös Venäjän tavalliseen kansaan, jonka todellista mielipidettä sodasta ei välttämättä tiedä kukaan.
Uhkaavatko puolustus- ja kauppaliitot Venäjää?
Yksi Venäjän keskeisiä väitteitä sodan syyksi on ollut se, että sen mukaan Nato pyrkii piirittämään Venäjän. Venäjä näkee Naton keskeisimpänä uhkana sen omalle turvallisuudelle, sillä varsinkin Euroopan puoleisella rajalla yhä useampi maa kuuluu Natoon. Myös Ukraina haluaisi lähentyä Natoa, mikä aiheutti paljon huolta venäläisissä. Vaikka yksikään Nato-maa ei ole koskaan hyökännyt Venäjälle, se haluaa pitää naapurimaat erossa Natosta.
Ukrainan sota ja talouspakotteet
Länsimaat ovat toimineet hyvin yhtenäisesti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat lopettaneet kaupankäynnin Venäjän kanssa, mikä näkyy varmasti Venäjän taloudessa. Lisäksi länsimaat ovat asettaneet monenlaisia talouspakotteita, joiden vaikutukset tulevat olemaan pitkäikäisiä Venäjän taloudessa. On mielenkiintoista seurata, millä tavoin Venäjä pystyy vastaamaan pakotteisiin, ja mikä on sen tulevaisuus varsinkin taloudellisesti.
Ukraina on kyennyt puolustamaan maataan hyvin
Vaikka Venäjällä on merkittävä ylivoima, ja sillä on käytössä ammattiarmeija, Ukraina on onnistunut puolustamaan maataan menestyksellä. On kuitenkin epätodennäköistä, että se kykenee puolustamaan maataan tehokkaasti pitkässä juoksussa. Venäjällä riittää resursseja pidempään sotaan siitäkin huolimatta, että länsi pyrkii tukemaan Ukrainan armeijaa eri tavoin. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei Venäjä pysty valloittamaan koko Ukrainaa, joten maan itsenäisyys on näillä näkymin turvassa.
Venäjän heikon sotamenestyksen takana on ollut ilmeisesti useita tekijöitä. Ensinnäkin sotilaiden motivaatio ei vaikuta olevan kovinkaan korkealla tasolla. Sitä vastoin ukrainalaisilla maanpuolustustahto on todella korkea, mikä on osoittautunut todelliseksi voimavaraksi. Toiseksi Venäjän armeijalla on ollut vakavia ongelmia logistiikan kanssa. Koska Venäjän armeija luottaa paljon tankkeihin, logistiset ongelmat ovat osoittautuneet vakaviksi. Tämä on johtanut hyökkäyksen hitaaseen etenemiseen ja suurempiin tuhoihin kaluston osalta.
Monet asiantuntijat arvioivat, että Venäjä tulee tyytymään sodassa siihen, että se pyrkii valtaamaan alueita Itä-Ukrainasta. Näin vaikuttaa siltä, että Ukraina tulee menettämään osia sen itäisiltä alueilta. Näillä alueilla asuu paljon venäläisiä, joita Venäjä pyrkii ainakin omin sanoin pelastavansa Ukrainan hallituksen syrjivältä politiikalta. Etnisten ryhmittymien jännitteet ovatkin yksi sodan tärkeimmistä syistä.
Auta ukrainalaisia hädässä olevia
Ukrainan tavallinen kansa on se, joka tästäkin sodasta kärsii eniten. Ukrainan sota vaikuttaa miljooniin ukrainalaisiin merkittävällä tavalla, sillä normaalia elämää ei voi viettää sodassa olevassa maassa. Lisäksi siviiliuhrien määrä on ollut merkittävä johtuen Venäjän pommituksista kaupunkeihin.
Suomalaiset ovat kuitenkin aktivoituneet auttamaan ukrainalaisia, sillä tälläkin hetkellä jopa aivan tavalliset siviilit ovat lähteneet Ukrainaan auttamaan ihmisiä. Apua on lähetetty monin eri tavoin, sillä Ukrainasta on lähtenyt paljon sotapakolaisia esimerkiksi Puolaan. Lisäksi maassa olevat naiset, lapset ja vanhukset tarvitsevat paljon apua, jotta heillä olisi mahdollisuus selvitä sodan kärsimyksistä.
Suomalaiset voivat auttaa myös kotoaan käsin, sillä tällä hetkellä monenlaiset järjestöt tekevät paljon töitä sen eteen, että apua voitaisiin viedä Ukrainaan. Voit lahjoittaa rahaa tai vaikkapa vaatteita hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka hoitavat avun perille.
Myös Suomen valtio on osallistunut Ukrainan auttamiseen monin eri tavoin. Suomalaiset ovat lähettäneet Ukrainan armeijalle jopa aseita, joiden avulla he voisivat taistella paremmin maahan hyökänneitä venäläisiä vastaan. Valtio pyrkii auttamaan myös muilla tavoin, kuten tarjoamalla diplomaattista tukea rauhanneuvotteluihin.
Ukrainan sota ja sen vaikutukset Suomessa
Ukrainan sota on vaikuttanut paljon Suomen tekemään politiikkaan. Koska Suomella on pitkä raja Venäjän kanssa, on hyvin luonnollista, että monet suomalaiset ovat huolissaan turvallisuudestaan. Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat olleet usein jännitteiset siitäkin huolimatta, että maiden välillä ei ole sodittu pitkään aikaan.
Koska Venäjä on osoittanut, että se on valmis tarvittaessa sotaan, Suomi on pyrkinyt lähentymään Natoa nopeaan tahtiin. Suomi on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Naton kanssa, joten on hyvin luonnollista, että yhteistyötä pyritään lähentämään entisestään. Onkin hyvin todennäköistä, että Suomi hakee Nato jäsenyyttä vielä vuoden 2022 aikana.
Tulevaisuuden kannalta tilanne on mielenkiintoinen, sillä Venäjä tulee varmasti tekemään vastatoimia Suomen ja mahdollisesti myös Ruotsin Nato-jäsenyyden johdosta. Kaikki tietysti toivovat, että tilanne ei eskaloitusi sodaksi. Tätä monet pitävät epätodennäköisenä, sillä Venäjä ei ole vielä historiansa aikana hyökännyt Nato-maan kimppuun.
Miltä tulevaisuus näyttää Ukrainan sodassa?
Vielä on liian aikaista sanoa, mihin suuntaan Ukrainan sota tulee kääntymään. Monien asiantuntijoiden mielestä Venäjä tuskin tulee valtaamaan koko maata, sillä ukrainalaiset eivät suostuisi olemaan Venäjän vallan alla. Tämä aiheuttaisi niin paljon ongelmia venäläisille, että todennäköisempi vaihtoehto on se, että maa jakaantuu kahtia.
On kuitenkin vielä hyvin epäselvää, millä tavoin ukrainalaiset tulevat suhtautumaan Venäjän aluevaatimuksiin. Mikään maa ei halua luopua alueistaan ilman taistelua, joten sota saattaa kestää vielä pitkään riippuen siitä, kuinka kauan Ukrainan puolustus kestää. Lopullinen tilanne ratkaistaan ilmeisesti sodankäynnin avulla, sillä sotamenestyksellä on suuri vaikutus silloin, kun asiasta keskustellaan neuvottelupöydän ääressä.
Joka tapauksessa tilanne on muuttunut pysyvästi varsinkin siinä, miten länsimaat suhtautuvat Venäjään. Tällä hetkellä Venäjän tulevaisuus näyttää vaikealta, sillä maa on käytännössä eristetty sekä taloudellisesti että poliittisesti lännestä. Tämä tulee näkymään monella tapaa erityisesti Venäjän taloudessa, jossa jo nyt hinnat ovat nousseet paljon ja monet venäläiset ovat menettäneet työpaikkansa. Lisäksi Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon aiheuttaa varmasti jännitteitä Itämerellä.