Faktaa - asevelvollisuus

Asevelvollisuus Suomessa

Mitkä asiat Suomea ja suomalaisia tällä hetkellä uhkaavat? Mitkä ovat ne erilaiset uhkakuvat, joita vastaan valmistaudumme suojautumaan? Sodankäynnin luonne on muuttunut. Tuskin tulee enää samanlaisia sotia kuin ennen, jolloin taisteltiin mies miestä vastaan. Voisi kuvitella, että se, joka meitä uhkaa, ei välttämättä ole mikään yksittäinen valtio, ainakaan perinteisellä tavalla. Uhat ovat muuttaneen luonnettaan ja tulevat nyt eri tahoilta digitalisoituvan yhteiskunnan myötä. Toimivatko asevelvollisuus ja Suomen armeija enää sotilaallisen turvallisuuden takaajana ilman, että toimintamalleja päivitetään? Tässä tuli monta kysymystä, joita täällä pohdimme, mutta onko niihin kuitenkaan olemassa mitään selkeitä tai yksiselitteisiä vastauksia.

Monta faktaa – asevelvollisuus ei enää yksin riitä. Suomen armeija vastaa Suomen sotilaallisesta puolustuksesta. Heidän ydintehtävinään tunnetaan maanpuolustus, viranomaisille annettava virka-apu ja osallistuminen muunlaiseen maanpuolustukselliseen toimintaan.

Faktaa - asevelvollisuus

Suomen armeija ylläpitää turvallisuutta ja järjestystä

Suomen armeija ylläpitää turvallisuutta ja järjestystä. Tehtävänä on osallistua myös kansainväliseen kriisinhallintaan. Kesäkuussa 2017 puolustusvoimille säädettiin uutena tehtävänä antaa kansainvälistä sotilaallista apua. Puolustusvoimat jakaantuvat maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin. Nämä puolestaan jakaantuvat muun muassa varuskuntiin ja joukko-osastoihin.

Armeijan rooli yhteiskunnassa on tärkeä, eikä sitä voi kiistää. Jokainen maa tarvitsee armeijansa. Puolustusvoimat tarvitsevat riveihinsä motivoituneita, osaavia ja kykeneviä miehiä sekä naisia. Siviilipalvelus on vaihtoehtona aseistakieltäytyjille. Sinne voi hakeutua vaikka vakaumukseen perustuvista syistä. Sen suorittaminen korvaa perinteisen varusmiespalveluksen. Siviilipalveluksen aika on 347 päivää ja siihen kuuluu 28 vuorokautta peruskoulutusjaksoa. Työpalvelus on 10,5 kuukautta.

Asevelvollisuudesta koituvat taloudelliset menot

Maanpuolustukseen järjestetään työvoimaa asevelvollisuuden nojalla. Tämä ei kuitenkaan ole mitään ilmaista, vaan varusmiesten varusteet maksavat ja kaikki sen ympärillä pyörivä toiminta maksaa. Asevelvollisuus saattaa olla edullinen ratkaisu valtiontaloudelle, mutta luultavasti ei kansantaloudelle. Siitä näkökulmasta voi ajatella esimerkiksi niin, että armeijassa olo on alipalkattua työtä, se lyhentää työuria ja siirtää opiskelemaan lähtöä.

Mitä asevelvollisuuden sijasta sitten voisi ajatella? Siihen löytyy erilaisia malleja maailmalta. Tietysti on tärkeää miettiä, että mikä on oikea ja toimiva ratkaisu Suomen näkökulmasta. Erilaiset vapaaehtoiset armeijat ovat yksi vaihtoehto. Reservipohjainen ammattiarmeija voisi olla toinen. Mitä Asevelvollisuuden tilalle -sivulla mietimme juuri näitä asioita vähän syvällisemmin. Jatka lukemista, niin saat tietää enemmän.

Uhkakuvat digitalisoituvassa maailmassa

Tällä Ohi on -sivustolla kerromme, mitkä ovat digitalisoituvan maailman uhkakuvat Suomea ajatellen. Kyberhyökkäyksissä hyökkäyksen kohteena ovat verkotetun ja sähköisen yhteiskunnan haavoittuvuudet. Puhutaan myös kybersodankäynnistä, jossa eri maat yrittävät häiritä ja vakoilla toistensa internetliikennettä. Tämän hakkeroinnin tarkoituksen on vaikeuttaa viestintää, sabotoida sotilaskalustoa ja vuotaa valtionsalaisuuksia. Yhä useampi valtio on varautunut kybersodankäynnin joukoilla, jotka ovat valmiina joko puolustamaan maataan näiltä kyberhyökkäyksiltä tai hyökkäämään kyberhyökkäyksellä johonkin toiseen maahan.

Faktaa – asevelvollisuus -sivulla olevat kannanottomme ovat puolueettomia. Haluamme vain tuoda esiin erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja. Edellä mainitut uhkakuvat eivät puhu perinteisen asevelvollisuuden puolesta. Miten valtio voi suojautua kyberhyökkäyksiltä ja sen tuomilta epämääräisiltä uhilta? Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2004 on kohta, jossa tehdään selväksi, että tätä informaatiosodankäyntiä käydään ja siltä suojaudutaan kaikin mahdollisin keinoin. Erilaisia keinoja siihen ovat poliittiset, yhteiskunnalliset, viestinnälliset, sosiaaliset, taloudelliset, psykologiset ja sotilaalliset.

Faktaa - asevelvollisuus