Mikäli asevelvollisuus halutaan lakkauttaa, pitää siihen olla joku vaihtoehtoinen ratkaisu, sillä koko armeijaa ei missään nimessä ole tarkoitus lakkauttaa. Armeijalla on tärkeä rooli muun muassa maanpuolustuksessa ja yhteiskunnan turvaajana. Täällä on pohdittu sitä vaihtoehtoa, että armeijan käyminen voisi perustua vapaaehtoisuuteen. Ammattiarmeija voisi olla tähän toinen vaihtoehto. Ammattiarmeijassa sotilaat ovat palkattuja ammattisotilaita. Niissä maissa, joissa tämä malli on käytössä, ei ole asevelvollisuutta. Miten se sitten toimisi Suomessa? Pohjoismaiset asepalvelukäytännöt eroavat toisistaan. Muun muassa Ruotsissa on aikaisemmin ollut käytössä malli, joka perustuu ammattiarmeijaan. Norjassa taas kutsunnat koskevat kaikkia 19-vuotiaita, sekä naisia että miehiä.
Vapaaehtoinen armeija tai joku muu vaihtoehto asevelvollisuuden tilalle ovat aiheita, joita on tietyillä tahoilla mietitty jo pitkään. Miten tämä sitten olisi käytännössä mahdollista Suomen kaltaisessa maassa?
Toimisiko vapaaehtoinen armeija Suomessa?
Tätä mietittäessä voi katsoa malleja maista, joissa vapaaehtoinen armeija on käytössä. Suomessa armeijan kokoonpano luultavasti on säilynyt nykyisenlaisena pitkälti siksi, että meillä on Venäjä itäisenä rajanaapurina. Historian pelätään toistavan itseään, mutta olisiko tämäkään sodankäynti entisen kaltaista?
Vapaaehtoisuuteen perustuvan armeijan pelätään vähentävän palveluksen hakeutuvien määrää huomattavasti. Ehtoja pitäisi parantaa ja päivärahan määrää nostaa, jotta se houkuttelisi hakijoita. Vapaaehtoisuus mahdollistaisi myös sen, että varusmiehiltä voitaisiin vaatia enemmän. Toinen vaihtoehto vapaaehtoisuuteen on tehdä armeija tasa-arvoiseksi kaikille, jolloin miehillä ja naisilla olisi yhtenäinen asevelvollisuus. Mikä näistä malleista sitten olisi realistisin ja mahdollisimman monelle sopiva?
Mitä mieltä ovat asevelvollisuuden puolustajat?
Asevelvollisuuden puolustajat ovat sitä mieltä, että minkään toisen valtion malleja ei voi suoraan verrata Suomeen ja sen käytäntöihin maanpuolustuksen suhteen. Suomen kaltaisessa maassa armeijan malliin vaikuttaa sijainnin lisäksi sekin tosiasia, että esimerkiksi ammattiarmeijan henkilöstömenot tulisivat liian kalliiksi Suomelle. Asevelvollisuutta ja vahvoja joukkoja perustellaan Suomen liittoutumattomuuden ja laajan maa-alueen vuoksi.
Tässä vaiheessa voi kysyä, että ovatko uhkakuvat tätä päivää? Faktaa – asevelvollisuus -osiossa kerromme erilaisista uusista uhkakuvista, joita yhteiskunnan digitalisoituminen tuo tullessaan. Maanpuolustuksen kannalta on tärkeätä pystyä estämään näitä yhteiskuntamme kohtaamia uusia uhkia. Tieto lisää turvallisuutta tässäkin asiassa ja tietoa lisätään erilaisilla koulutuksilla. Puolustusvoimat kehittävät vauhdilla omaa kyberpuolustuksen suorituskykyään. Nämä uudet uhat on tunnistettu ja niitä pyritään ehkäisemään.
Ammattiarmeija ja sen tuomat haasteet
Ammattiarmeija tuo mukanaan haasteita, joita on jo todettu esimerkiksi läntisessä rajanaapurissamme Ruotsissa. Ammattiarmeijaan siirtyminen toi mukaan sen haittailmiön, että sinne hakeutui entistä vähemmän kiinnostuneita. Tämän vuoksi asevelvollisuus palautettiin Ruotsiin maaliskuussa 2017. Tällä Ohi on -sivustolla on tarkoitus miettiä asevelvollisuutta ja armeijaa eri näkökulmista. Jokainen valtio valitsee sen mallin, joka on omaan maahan ja sen yhteiskuntaan sopiva. Ammattiarmeijalla on hyvät puolensa, mutta sinne pitää pystyä houkuttelemaan tarpeeksi kiinnostuneita, jotta tämä malli toimisi.
Asevelvollisuuden puolustajat ja vastustajat tuskin ovat samaa mieltä näistä asioista. Tosiasia on, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmä tuskin tulee kokemaan mitään suuria muutoksia ainakaan aivan lähitulevaisuudessa. Jää nähtäväksi, mikäli ammattiarmeija joskus tulee Suomessa asevelvollisuuden tilalle. Ainakin siihen asti käytäntö luultavasti pysyy samana, joka on tähänkin asti ollut tuttu, turvallinen ja hyväksi todettu.