Varusmiespalvelus eli armeijan palvelusajat riippuvat siitä, millaisen koulutus on palveluksen aikana. Jos on pelkästään miehistössä, palvelusaika tarkoittaa 165 päivää. Jos asepalveluksessa koulutetaan erityistehtävään tai jos suorittaa aseetonta palvelusta, sen kesto on 255 päivää. Mikäli on intoa ja valitaan miehistön vaativiin erikoistehtäviin tai koulutetaan joko aliupseeriksi tai upseeriksi, palvelus kestää lähes vuoden eli 347 päivää. Perustaidot opetellaan alokasjaksolla, jonka jälkeen siirrytään koulutushaarajaksolle. Tämän jälkeen ovat erikoiskoulutus- sekä joukkokoulutusjaksot.
Koulutus ja armeijan palvelusajat
Koulutuksen tavoitteena on ylläpitää tarvittavaa valmiutta ja tehtäviä on tarjolla paljon, joten kykyjä vastaava ja mielekäs tehtävä on useimmille tarjolla. Kaiken lisäksi palveluksessa oppii ryhmävalmiuksia sekä esiintymistaitoja, sosiaalisista taidoista puhumattakaan. Jokaisella on mahdollisuus kokeilla omia fyysisiä ja henkisiä voimavarojaan sekä monelle on koulutuksesta hyötyä myös tulevaisuudessa omassa ammatissa. Jos alokkaalla on jo ammatti olemassa, hän voi hakeutua siviilikoulutustaan vastaaviin tehtäviin, niistä tiedotetaan ja niihin hakeudutaan erikseen.
Koulutusjakson ohella tärkeää roolia näyttelevät myös armeijan leirit. Ne ovat tärkeä osa palvelusta ja joskus ne yllättävät myös sillä, että ne ovat rankkoja. Koulutuksessa pyritään hyödyntämään myös mahdollisimman paljon simulointia sekä ottamaan verkko- ja virtuaalikoulutus mukaan osaksi. Tässä myös kouluttajan rooli korostuu entisestään valmentavana. Vaikka koulutukseen vaikuttaa vahvasti kustannustehokkuus, pyritään tavoitetaso silti pitämään korkealla.
Jaksojen pituudet ja sisällöt
Kukin koulutusjakso on aina kuuden viikon pituinen. Alokasjaksolla totutellaan palvelusrytmiin ja opitaan yleiset perusteet sekä perustaidot. Silloin tehdään myös koulutushaarajakson valinnat. Koulutushaaran aluksi suoritetaan peruskurssi, jossa myös määräytyy palvelusaika sekä sen aikana tehdään valinnat aliupseerikurssille. Erikoiskoulutusjakso kehittää varusmiehen toimintakykyä edelleen ja sen päätteeksi varusmiehet hallitsevat oman koulutuksensa sotilaalliset taidot sekä tiedot. Huipennus on joukkokoulutusjakso, johon sijoittuvat myös tärkeimmät harjoitukset. Sen jälkeen varusmiehellä on valmius toimia sodan ajan tehtävissä.