Suomen armeijan rynnäkkökivääri RK 62 on alun perin saanut mallia maailman yleisimmin käytetystä rynnäkkökivääristä, AK 47 :stä. Ennen lopullista versiotaan RK 60 -versio erosi mallikivääri AK 47:stä metallisella putkitukillaan ja pistoolikahvallaan sekä muovisella etutukillaan. Tässä versiossa oli lisäksi kolmihaarainen liekinvaimennin sekä mahdollisuus puukkopistimen kiinnitykselle. Lopullinen versio RK 62 sai muotonsa, kun testausten perusteella etutukkia hiukan muunneltiin sekä lisättiin alaosa kiväärin liipaisinkaareen.
Suomen armeijan rynnäkkökivääri on toimintavarma
Ensimmäiset aseen sarjat tulivat käyttöön 1965 ja käyttöönottonsa alkuaikana huomiota kiinnitettiin paljon tähtäimen ominaisuuksien, erityisesti pimeätähtäämisen osalta, parantelemiseen. Kehittelyn tuloksena tähtäintä paranneltiin ensin fosforiin, sitten tritiumiin perustuvan yötähtäimen avulla. Jälkimmäinen todettiin niin onnistuneeksi ominaisuudeksi, että myöhemmin valmistusta jatkettiin vain yötähtäimellisten kiväärien osalta, ja alkuperäinen yötähtäimetön malli sai oman ryhmänimikkeen päivätähtäinominaisuuteensa viitaten RK 62 PT.
Kehitettyä asemallia on pidetty varsin onnistuneena sekä toiminnaltaan varmana ja tarkkana, mitä puoltavat myös mm. YK-joukkojen ammuntakilpailut. Tarkkuuden on todettu säilyvän kohtuullisesti myös yli 20 000 laukausmäärän jälkeen. Puolustusvoimien aseet ovat tietenkin ajan saatossa kehittyneet, kuten myös kyseinen rynnäkkökivääri 62, josta on kehittynyt eri versioita. Myöhempiä versioita ovat esimerkiksi taittoperäinen RK 62 TP, kromattu erityisversio RK 62 76 sekä modernisoitu versio RK 62M.
RK 62 käytössä kansainvälisesti
Toimivaksi ja tarkaksi todettu RK 62 on Suomen lisäksi käytetty ase myös ainakin Virossa, Indonesiassa ja Qatarissa. Hyväksi todettua asemallia on lisäksi hyödynnetty pohjana israelilaisen rynnäkkökivääri Galilin sekä suomalaisen RK 95 TP -kiväärin kehittämisessä. Jälkimmäistä käytetään myös RK 62:n lisäksi ahkerasti Suomen puolustusvoimissa.